Sitä kun jostakin oikein innostuu niin niinhän siinä käy että hartiat jäykkänä väkertää neuloen oikein olan takaa. Vanhin tyttäreni toivoi Unikko-villasukkia ja siitä se sitten lähti, niitä piti tehdä koko perheelle kaikissa iloisissa väreissä. Ohjeen piirsin vanhaan malliin ruutupaperille ja samaa ohjetta sovelsin sitten villapaitaan johon tein kuviolla hihat ja yhden ison unikon rintaan. Tässäpä muutamat sukat malliksi jotta näet miten eri värit vaikuttavat sukkien ilmeeseen :)
Juuri kun korona alkoi vihdoin jo olla voiton puolella niin maailmankirjat menivät Euroopan osalta täysin sekaisin. Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainan kansaa vastaan ja vaikka miten yrittää olla ahdistumatta asiasta niin ajatuksissa on koko ajan ne miljoonat viattomat ukrainalaiset hädän keskellä. Lisäksi näin eläinten ystävänä tuntuu karmealta ajatus jättää omat lemmikit pommituksen keskellä tietäen että kohtalo ei hyvää lupaa. Se on sodan jalkoihin jääneelle ehkä huolista vähäisempi mutta monelle varmasti kova paikka.
Jotenkin sitä ahdistusta piti virkata pois mielestä. Yksinkertainan malli ja tutut leveät raidat. Lisäksi neuloin auringonkukan ja somistin kukkaa sadepisaroita/kyyneiliä kuvaavilla paljeteilla ja helmillä. Yritin kuvata peittoa tyylikkäästi mutta sinnehän tuo meidän nuorimmainen kääpiömäyräkoira - Salaisuuksien kennelin kasvatti nimeltään James Bond - otti rennon asennon ja nukahti rauhalliseen uneen.
Tämä peitto syntyi kiitollisuuden osoittamisesta Ukrainaille ja ukrainalaisille siitä että he taistelevat meidän kaikkien eurooppalaisten vapauden puolesta.
Ihanaa kevään alkua ystäväiseni. Pitkä talvi ja tilinpäätöskiireet on takana ja paljon on talven aikana saanut puuhattua käsitöitä. Kun kiire on pahimmoillaan niin silloin on vastapainoksi tekeillä aina monen monta käsityöprojektia.
Kun virkkasin aikaisemmin isoäidin neliöistä villatakin niin siitä projektista jäi päälle tämä yksinkertainen virkkausmalli - kolme pylvästä ja yksi ketjusilmukka toisto kierroksesta toiseen.
Tällä mallilla on nyt syntynyt kaksi hametta, torkkupeitot ja tyynynpäällinen.
Ensimmäisenä tässä pitkä hame leveillä raidoilla. Hameen vyötärönauhaksi yritin ensin neuloa joustoneuleella leveän vyötärökappaleen mutta siitähän ei sitten tullut yhtään mitään. Hameen paino on niin iso että sellaista joustoneuletta ei saa mitenkään aikaan että se jaksoisi pidellä hametta päällä. Vaihdoin lennossa ideaa ja laitoin yksinkertaisesti leveän kuminauhan aukoista pujotellen hameen vyötärönauhaksi. Eihän se ehkä ihan kaunein ole mutta aina minulla on kuitenkin pusero tuon vyötärönauhan päällä joten tämä esteettisyyden kukkanen ei minua haittaa.
Kyllä sitä kelpasi hametta ulkoiluttaa ystävän kanssa kahvitellen :)
Kuumailmapallojen lisäksi kokeilin virkata muutaman eläinhahmon, toinen on laama ja toinen laiskiainen. Sitten piti tietysti miettiä mihin tämä laiskiainen oikein on matkalla ja missä se riippuu koristeena... ja siitähän se ajatus sitten lähti. Elokuvassa Up - kohti korkeuksia, papparainen lähtee ilmapallojen nostamana kaikkine taloineen seikkailulle ja tästä ideasta sitten sain ajatuksen että niinhän se minunkin laiskiainen nousee ilmapallojen avulla kohti uusia seikkailuja. Tällainen hauska mielen keventäjä on nyt ilahduttamassa etätyöpäiviäni työhuoneen ikkunassa. Leikkisä mielensäilahduttaja saa taloushallinnon työt sujumaan - kohti uusia seikkailuja :)
Jostakin kumman syystä kuumailmapallot ovat mielestäni olleet aina kiinnostavia. Kuukausi sitten ajellessani Helsingistä kotiin päin näin Lahden kohdalla taivaalla kaksi kuumailmapalloa ja niistä tuli niin hyvä mieli. Minulla on myös kuumailmapallo kaulakoru ja nyt piti askarrella kotiin työhuoneen somistukseksi kaksi kuumailmapalloa ! Toisen tein virkkaamalla ja toisen neulomalla. Molemmat täytin vanulla jonka otin käytöstä poistetusta koristetyynystä uusiokäyttöön. Toiseen virkkasin korin juuttinarusta ja toiseen samasta puuvillalangasta jolla itse pallokin on virkattu. Matkustajiksi käy vanhoja leluja tai sitten voi tehdä mieleisensä hahmon virkaten - minulle ystävä teki ketun ja mäyräkoiran matkalaisiksi. Pallon koriteluun voi käyttää helmiä, koristenauhoja, nyöritupsuja, korupalloja, pahvista leikattuja viirinaruja tai mitä ikinä keksiikään. Tähän askarteluun voi lisäksi käyttää kaikkia pieniä langan jämiä joita löytyy monelta käsityöläiseltä enemmän kuin tarpeeksi vuosien aikana kertyneiden jäämälankojen varastosta.
Iloisen mielen askarteluhetkiä toivotellen kuumailmapallojen ihastelija :)
Nyt syksyn pimeimpinä aikoina on aina heijastin juuri siinä toisessa takissa kun lenkille lähtee aamulla anivarhain tai illemmalla koirien kanssa. Takin helmasta riippuvia heijastimia ei voi käyttää kun on käsissä kolme fleksiä ja koirat kulkevat puolelta toiselle. Melko solmussa on jo näiden hihnojen kanssa ilman että lisäksi olisi muutama heijastin helmoissa kiinni.
Jos sinulla on neulottu tai neulekankainen tuubihuivi niin pienellä tuunaamisella saa siitä aikaan tosi hyvän lenkkeily asusteen. Laitoin huivin alareunaan hakaneulalla, langalla tai papukaijalukolla roikkumaan niin paljon heijastimia että nyt näkyy liikenteessä tulipa auto edestä, takaa tai sivulta.
Heijastimien toimivuuden voi tarkistaa helposti ottamalla kuvan salamavalolla, silloin näkyy jos jokin heijastimista on ajan mittaa jo menettänyt voimansa. Kaivelin nimittäin laatikon pohjalta kaikki vuosien saatossa sinne piiloutuneet pehmoheijastimet. Eihän tämä ehkä kaikista tyylikkäin asuste ole mutta pimeällä on tyyliäkin tärkeämpää se että näkyy liikenteessä.
Nyt on kiva lähteä lenkille takissa kuin takissa kun kaulaan pujottaa heijastinhuivin :)
Kevään työkiireiden ja kaaottisen sairastelu kesän jälkeen on kaikki taas tasaantumassa kun illat hämärtyy ja saa rauhoittua erilaisten käsityöprojektien kanssa. Monta hauskaa työtä on syksyyn mahtunut ja viimeisimmät ovat nämä neulotut kurpitsat joihin sain vinkin tyttäreltäni.
Näihin tarvitset syksyisen värisiä villalankoja, merkillä ei väliä, sävyllä enemmänkin jotta saat tehtyä semmoisia mitkä omaa silmää miellyttävät. Näistä kolmesta tuo oliivinvihreä näyttää tässä keinovalossa enemmänkin harmaalta mutta todellisuudessa väri on kivan vihreä.
Olen neulonut 10-15 silmukkaa per puikko sukkapuikoilla koko ajan oikeaa neuletta sen verran että työ näyttää jokseenkin suorakaiteen malliselta. Silmukoiden määrällä ja kierroksien lukumäärällä pystyy säätelemään kurpitsan kokoa. Sen jälkeen viimeisen kierroksen silmukat kerätään langalle ja vedetään suppuun. Alareunan silmukat kerätään neulalla tai koukulla toiselle langanpätkälle ja täytetään kurpitsa vanulla. Esimerkiksi jos sinulla on vanhoja käytettyjä tyynyjä joista on enää sisus jäljellä niin siitä saa monta kurpitsaa täytettyä. Kun kurpitsa on täytetty niin alimmaisella narulla vedetään alapuolen silmukat myös supuun. Halutessasi voit muutaman kerran kiristää lankaa työn ympäri tasaisin välimatkoin jotta saat aikaan paremmin kurpitsan muodon. Lankojen päät päätellään ja keskelle pujotetaan kanelitanko.
Ihanaa syksyn odotusta !
